Työväentalon arkkitehti
Arkkitehti Karl Lindahl (1874–1930) voitti vuonna 1906 Helsingin työväentalon suunnittelukilpailun. Nykyään Helsinki Congess Paasitornin nimeä kantava merkittävä jugendrakennus oli tämän vähemmän parrasvaloissa olleen arkkitehdin eräs tunnetuimmista töistä.
Ruotsissa syntynyt Lindahl on jäänyt maamme historiaan vähemmän tunnettuna arkkitehtina – hän suunnitteli vain vähän julkisia rakennuksia eikä toisaalta jättänyt jälkeensä elämänkerrallista aineistoa. Vaikka hän puhui äidinkielenään ruotsia, olivat hänen ikäluokkansa arkkitehti- ja taiteilijasukupolvessa kielipoliittiset erot kuitenkin taka-alalla kaikkien pyrkiessä yhteiskunnallisiin uudistuksiin Venäjän vallan alla olevassa Suomen suuriruhtinaskunnassa. 1900-luvun alun uutuusarkkitehtuuri jugendista – tai art nouveausta, kuten sitä on kutsuttu ranskalaisilla ja anglosaksisilla kielialueilla – kehittyi tuohon aikaan myös suomalainen rakennustaiteen kansallisromantiikka, mikä pyrki ilmentämään Suomen paikkaa kansakuntana muiden joukossa.
Arkkitehti Karl Lindahl. Kuva Työväen Arkiston valokuvakokoelmasta.
Helsingin työväentalo oli aiemmin suuremmalta osin pienempiä rakennuksia suunnitelleelle Lindahlille merkittävä virstanpylväs siinäkin mielessä, että siitä katsotaan alkaneen hänen itsenäinen arkkitehtiuransa. Aikaisemmin hänen näkyvimmät työnsä oli suunniteltu yhteistyössä muiden arkkitehtien kanssa.
Työväentalot olivat Suomessa työväenyhdistysten keskuspaikkoja. Ensimmäiset työväenyhdistykset oli perustettu 1800-luvulla edistämään työväestön yhteistyötä, parantamaan oloja ja levittämään sivistystä. Vuoden 1905 jälkeen alkoi Suomessa vilkas työväentalojen rakennuskausi. Työväentalot oli tarkoitettu työväen kokoontumis- ja vapaa-ajanviettopaikoiksi ja samalla työväen harrastustoiminnan liitoskohtina työväenliikkeeseen olivat juuri työväentalot. Tuohon aikaan työväki harrasti aktiivisesti: Muun muassa teatteriharrastustoiminta oli suomalaisen työväen keskuudessa 1910-luvulla todella vilkasta verrattuna esimerkiksi Saksaan. Vuonna 1916 työväentalojen lukumäärä oli jo ylittänyt kirkkojen lukumäärän koko Suomessa.
Rakennuksen tieltä jouduttiin louhimaan korkea kallio. Louhintatyötä tehneiden työmiesten aloitteesta Lindahl piirsi osan julkisivusta suoraan graniittipäällysteiseksi, Skotlannista omaksutun Squared rubble -limitystavan mukaisesti. Helsingissä oli muitakin vastaavan luonnonkivijulkisivun omaavia rakennuksia, mutta Paasitornista tuli 22 metrin korkeuteen kohoava kivijättiläinen, joka haki vertaistaan julkisten rakennusten joukosta.
- Muutenkin talo oli valmistuttuaan erikoinen näky puutalovoittoisan kaupunginosan keskellä. Kokoa ja näköä löytyi myös sisätiloista ja juhlasalista tuli jopa Helsingin yliopiston juhlasalia suurempi, kertoo Helsinki Congress Paasitornin myyntipäällikkö Kati Kosonen. Rakennustyö saatiin päätökseen vuonna 1908.
Paasitornin halkileikkauskuva 1900-luvun alusta. Vasemmalla erottuu puolikaaren muotoisen estradin ympärillä yli 1000-paikkainen juhlasali.
Rakennuksessa nähtiin myös nousevan työväenliikkeen symboli. Sisätiloja Lindahl koristeli esimerkiksi talon käyttötarkoituksesta kertovilla työkalujen kuvilla ja ammattikuntasymboleilla.
Suomen sisällissodassa 1918 talo kärsi suuria vaurioita jolloin mm. juhlasalin katto romahti. Tykkitulen kohteena olleen talon korjaustöihin ryhdyttiin vuonna 1919 ja Lindahlilla oli tässäkin suuri rooli, hänestä oli tullut sodan päätyttyä Helsingin työväenyhdistyksen luottoarkkitehti. Hän suunnitteli esimerkiksi palaneen tornin yläosan uudelleen, sekä 1925 valmistuneen laajennusosan. 1920-luvulla Lindahl suunnitteli enimmäkseen teollisuusrakennuksia ja hänen käsialaansa on koko itäsuomalaisen Ahlström-yhtiön Itä-Suomessa sijaitsevan Varkauden kaupungin tehdasyhdyskunta.
Paasitornin lukuisten sisätilauudistusten myötä peittyi myös osa Lindahlin kädenjäljestä, mutta 15 vuotta sitten taloa alettiin entisöidä alkuperäiseen interiööriinsä. Nykyään jugend-arkkitehdin luoma väri- ja kuviomaailma on jälleen nähtävissä sisätilojen seinissä.
Lähde:
Sirpa Haila: Paasitornin tarina. Helsingin Työväenyhdistys ry. 2001.
---
Artikkelisarja esittelee kuuluisia suomalaisia, joiden mukaan FCB:n jäsenten kokoustiloja on nimetty.
