Taiteilijat kokoontuivat Kämpiin
Helsingin keskustassa sijaitseva Hotelli Kämp oli maan merkkihenkilöiden kohtaamis- ja näyttäytymispaikka vuosikymmenten ajan ja taiteilijoiden, poliitikkojen ja liikemiesten kokoontumiset ovat jättäneet jälkensä muun muassa kokoustilojen nimissä. Eräs niistä kantaa Suomen merkittävimpiin kuvataiteilijoihin kuuluneen kansainvälisestikin tunnetun Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) nimeä.
Pariisissa 1880-luvulla opiskellut taiteilija tuli tunnetuksi erityisesti kansankuvauksillaan, eräänä hänen merkittävimmistä teoksistaan pidetään Suomen kansalliseepos Kalevalan pukemista kuviksi kansalliseepoksen pohjalta tehtyjen maalausten myötä. Taiteilija nauttikin suomalaiskansallisissa piireissä suurta arvonantoa. Akseli Gallen-Kallela oli myös kosmopoliitti. Hän ehti asua 1900-luvun alkupuolella kolmella mantereella, maalausmatkat veivät taiteilijan Keniaan ja Yhdysvaltoihin saakka, jossa hän luonnosteli viimeistä suurtyötään. Hän loi myös yhteyksiä useisiin manner-eurooppalaisiin taiteilijoihin ja taiteilijaryhmiin.
Akseli Gallen-Kallela valokuvattuna vuonna 1890. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, kirjallisuusarkisto
Akseli Gallen-Kallela maalasi vuonna 1894 ”Symposium” -teoksensa, jonka nimi tarkoittaa myös kokoontumista tai kongressia. Maalaus liittyy suomalaisten taiteilijoiden Symposion-piiriin, jonka ydinjäseniin myös Gallen-Kallela kuului, hänet itsensä voi nähdä maalauksen vasemmassa yläkulmassa. Tämän piirin kerrottiin kokoontuneen useasti myös hotelli Kämpissä, ja siten myös maalaus olisi saanut inspiraationsa Kämpin illanvietoista. Kyseessä oli eräänlainen taiteilijoiden vertaispiiri, jossa he keskustelivat ideoistaan ja ajatuksistaan rennossa ilmapiirissä. ”Probleemi” oli Gallen-Kallelan luonnos tälle teokselle.
"Maalauksen valmistumisaikaan ihmiset kauhistuivat lähinnä juopottelusta ja maalauksen symbolinen asema jäi heikolle ymmärrykselle. Toisaalta kuitenkin tiedettiin, ettei Gallen-Kallela tee laimeita töitä", kertoo Ateneumin taidemuseon intendentti Leena Ahtola-Moorhouse.
Ahtola-Moorhouse kertoo Gallen-Kallelan halunneen säväyttää töillään ja toisaalta tuoda nähtäväksi jotakin luomisprosessista. Teoksen luonnoksessa taustalla näkyvä ”merkitysten metsä” on eräs toveripiirin mielikuvitusta kuvaava maalauksen elementti ja varsinaisen työn siipien voi katsoa niin ikään symboloivan luomisen ihmettä. Optimismia ja luomisvoimaa uhkuvan Gallen-Kallelan työn jälki oli tietoisesti dramaattista ja täynnä iskeviä keinoja, joilla herättää katsojissa tunteita. Gallen-Kallelan lisäksi muun muassa säveltäjä Jean Sibeliuksen kaltaiset nuoret lahjakkaat taiteilijat pääsivät tuohon kansallisen heräämisen aikaan esiin luomaan jotakin uutta, jotakin suomalaista. Vertaispiirille oli kysyntää.
"Eri taiteenlajit nähtiin tuohon aikaan synteettisinä, jotka pystyivät täydentämään toinen toisiaan. Sen valossa Symposium-maalauksesta kuvastuva luovuus on myös toveruutta ja siitä versonutta yhteistyötä".
Gallen-Kallelan töihin voi tutustua Espoon ja Helsingin rajalla sijaitsevassa Gallen-Kallelan museossa tai Keski-Suomessa Ruovedellä sijaitsevassa 1895 valmistuneessa erämaa-asunnossa. Molemmat ovat taiteilijan itselleen rakennuttamia ateljeekoteja.
---
Artikkelisarja esittelee kuuluisia suomalaisia, joiden mukaan FCB:n jäsenten kokoustiloja on nimetty.
